..vaikka onkin vielä ihan keskeneräinen, koska meikä ei vaan osaa. Liian monimutkaista.

Voisin aloittaa meidän kirjoittelut, kertaamalla meidän viimevuoden tapahtumat noin pääosin, ja listata muutaman mukavan tavoitteen tälle vuodelle.

Rasmus

2010

-Treenattiin paljon agilityä, ja kehityttiin aivan valtavasti! Ykkösluokasta kerättiin neljä nollaa (2xhyppy), ja kakkosluokassa heti toisista kisoista luva nolla. Vuoteen on mahtunut jos jonkinmoisia ongelmia, ensin keinuongelma, sitten putkiongelma, kesällä oli suuri rimojen räiskimis ongelma, jota seurasi kontaktiongelma. Helpolla ei siis olla päästy, mutta nyt meidän meno on aika tasaisen varmaa.

-Alkuvuodesta Rasmus sairasti kennelyskän, muuten on ollut tervettä poikaa ainakin fyysisesti. Loppuvuodesta Rasmus herkkiksenä masentui, johtuen luultavasti monesta muutoksesta sen elämässä liian lyhyen ajan sisällä. Toivottavasti se tottuu..

2011

-Eiköhän me sinne kolmosluokkaan nousta, vaikka ohjaaja ei sinne edes haluaisi. Onkohan meille edes mahdollista päästä ihanneaikaan? Se jää nähtäväksi! Treenataan tekniikkaa kovasti paremmaksi niin ehkä on mahkuja. Suuri tavoite voisi sitten olla edes yksi nollatulos 3. luokasta.

-Treenataan joko tokoa, tai sitten ehkä koiratanssia. Näissä ei ole muuta tavoitetta kuin hyvä mieli ja innokas Rasmus.

-Myös terveenä pysyminen voidaan laskea tavoitteeksi, ja Rasmuksen piristyminen takaisin myös kotioloissa iloiseksi Rasmukseksi.

 

Moona

2010

-Moona kasvoi pikkunaperosta isoksi koiraksi, vaikka hirmu pieneksi se kyllä jäi mun mielestä. Ja murkkuikä on varmaan jäänyt päälle.

-Minä innostuin tokosta, ja sitä ollaan enimmäkseen treenailtu. Moona, kuin myös minä ollaan opittu tästä lajista valtavan paljon, mutta huomattu, että sitäkin enemmän on vielä opittavaa. Tätä lisää!

-Pk-jälkeä kokeiltiin kurssin verran keväällä, mutta minä olin aika laiska sitä treenaamaan. Moona olisi tykännyt kovastikin tästä, mutta minusta on tosi tylsää mennä yksin tallomaan jotain jälkeä keskelle mettää. Kurssilla oli tosi kivaa kun ohjaaja seurasi osan jäljistä, eikä ongelmia ikinä tullut. Mutta yksin olin jotenkin uuden lajin parissa aivan avuton.Tätä tuskin tulen koskaan minkään koiran kanssa harrastamaan, mutta never say never...

-Syksyllä mentiin sitten jäljen jatkokurssin sijaan hakuilemaan, ja sehän se sitten oli hauskaa. Jatkettiin treenejä säännöllisesti kerren viikossa hirmu pakkasiin asti, ja nyt ei meidän porukka ole treenannut ollenkaan:( Minä en tästäkään lajista hirveästi mitään tiedä vieläkään, mutta ohjaajan mukaan oltais maastolta koevalmiita jo ens kesänä, no way. Ainakaan minä ole! Ukot löytyy jo tosi kivasti ihan sieltä takarajalta asti, ja pistot on suoria ainakin yleensä. Rulla kerittiin siirtää jo metsään helppoihin ukkoihin. Saas nähdä mitä on tämän tauon jälkeen tapahtunut, onkohan Moona unohtanut jo kaiken? Noh, hauskaahan me vaan pidetään..

-Agilityä ollaan tietenkin treenattu myös. Esteet Moona oppi suurimmaksi osaksi katsomalta toisilta mallia, olihan se aina pentuna kentän laidalla uinumassa. Enää se ei kyllä nuku, likka kuumuu vähän liiankin helposti yli. Yllättävän helposti se on kyllä kaiken oppinut, keinullekkin se vaan marssi mökillä ihan itse ilman että oltiin edes treenaamassa. Sinne vaan kiipesi ja antoi keinun laskeutua ja tuli alas, kontaktia ei sentään 2on2offina tehnyt. Hieman säikähdin ja luulin että tuloksena on nyt sitten suuren luokan keinukammo. Mutta ei vaan, sinne se meni uudelleen kun oli niin kivaa. A:lle oli sama juttu, kerran treenatessa se sinne karkasi ja suoritti vauhdilla kuin kokenut koira. Kontaktit opetin erikseen portaalla ja sitten siirsin esteille, keppejä tehtiin 2by2 menetelmällä kuuteen asti, ja sitten vauhti rakennettiin kujalla. Ohjausta se lukee ihan ihmeen tarkasti, vaikka koira tässä on sen aloittelija, niin minä se osaamaton kuitenkin olen, höh. Moonan ongelmana on liika kuumuminen ja minulla liian lepsu kuri. Pitkään se napsi minua jos en käskenyt sitä suorittaa jotain, ja myös komensi räkyttämällä. Yksi kouluttaja laittoi Moonan kuitenkin ruotuun, ja palautti minut maanpinnalle. Kuunneltava on, myös agiradalla! Mölleissä ollaan käyty kaksi kertaa, ja yhdestä meidän monista starteista saatiin nolla. Hyllyjä tuli kyllä siitäkin, kun palkkasin kontakteilta.

-Terveenä on ollut muuten, paitsi ihan pikku nassikkana sai pissatulehduksen. Vielä sunnuntai iltana niin jouduttiin viikkiin asti lähteä. Positiivisena muistan reissulta, että kaikki kehuivat kovasti Moonan luonnetta ja vielä hoitokertomuksessakin oli maininta Moonan mahtavasta luonteesta. Onhan se hieno koira, tosi avoin ja luottavainen. Lonkat ja kyynäret kuvattiin ihan loppuvuodesta myös. Viralliset tulokset eivät ole vielä tullut, mutta luultavasti on A/A ja 0/0. Terve luusto siis, Hienoa! :)

2011

-Tokoa treenataan ahkerasti, ja pian ehkäpä kokeisiinkin uskaltaudutaan. Säilytetään treenamisen ihana fiilis ja motivaatio.

-Tottisvalmennus alkaisi tiistaina, mutta neidillä on juoksut. Tottista on siis myös tarkoitus treenata, ja BH koe suoritetaan jos taidot riittävät. Valmennuksen idea on kuitenkin avustaa meidät BH koe valmiiksi, että ehkä sen pitäisi olla ihan oikea tavoite kuitenkin.

-Hakua treenataan säännöllisesti, ja toivonmukaan mullekin alkaisi vähän selvitä sen kiemurat.

-Agissa tavoitteena saada Moona enemmän mun hanskaan, ei sinnetänne ryntäilevää rakettia kiitos! Kisaaminen aloitetaan varmaan heti kun ikä riittää, en malta odottaa supervauhdin tuomaa lisäjännitystä. Ohjaustekniikkaa hiotaan paljon, nyt kun tiedän ne kuviot ihan nimeltäkin pääpiirteittäin.. Hyppytekniikka on mulle aika tuntematon käsite, mutta jos\kun hankin lisää tietoa harjoitellaan sitäkin.

-Toivottavasti Moona pysyy terveenä!

Goldie, Vickan, Moona ja Rasmus