Viimeiseen kirjoitukseen liittyen, päästiin tokorinkiin. Kommentit oli seuraavat:
Paikallaolo: Hieman rauhaton takaosa, muuten ok.
Seuraaminen: Hyvä kontakti, hieman tiivis varsinkin käännöksissä.
Keskittyminen herpaantuu välillä, ei ihan suora seuraamisasento, kuplii
käännöksissä. Hienot askelsiirrot.
Luoksetulo: Tasainen ja hyvä vauhti. Koskee vähän ohjaajan jalkaan
sivulletulossa.
Noutaminen: Hyvä ja tasainen vauhti mennessä ja tullessa, hyvä kapulan
nosto. Liian tiivis ohjaajan edessä, kapula kiinni ohjaajassa ja koira
vielä vähän painaa ohjaajaa kapulalla.
Vapaa liike, kaukokäskyt (AVO): Nopeat vaihdot, varsinkin maahanmenot.
Toinen etujalka jää aavistuksen vajaaksi, mutta muu koira tarpeeksi
ryhdikäs.
Yleisvaikutelma: Työskentelee hyvällä tempolla, ohjaaja on korrekti eikä
käytä vartaloapuja. Valitettavasti koira haukkuu välillä liikkeiden
välissä ja jäi kysymysmerkiksi onko ongelmia/aggressiivisuutta muita
koiria kohtaan? Voisi keskittyä paremmin myös liikkeiden välissä,
työskentelyssä kyllä keskittyy.
Piirinmestaruuskoe oli ja meni, ja meidän osalta meni kovin huonosti. Noh, Moonalla on ongelmaa kestää kuumaa, ja tietysti sattui viimeinen suoritusnumero ja hirveä helle. Paikkamakuun jälkeisessä monen tunnin odottelussa olin kyllä kieltämättä itsekin jo aika pökkerössä, että ihan ymmärrettävää kaiketi, että Moona oli todella flegu. Uskon, että virheet johtui suureksi osaksi huonosta vireestä. Eli tosi huono juttu, mielummin hyvä virhe ja vaikka pelkkiä virheitä. Moona kokosi itsensä jokaisen liikkeen alkuun, mutta kesken liikkeiden tuntui miettivän, että ei jaksa enää. Videota ei ole, onneksi. Itse olin melko rennosti kehässä, ei jaksanut oikein edes jännittää siinä enää.
Istuminen: 10
Makuu: 8, kaksoiskäsky maahan, huomio liikkurissa.
Seuruu: 9, Alkuun priimaa, lopun pysähdyksessä siirtyi eteen: "Ei jaksa enää, ei enää, bliiiiss!"
Zeta: 6.5, Alkuun hyvä, sitten rupesi jätättämään ja kontakti putoamaan ja viimeisessä jätössä jäi vaan seisomaan maahan menon sijaan..
Luoksetulo: 7, hitaasti maahan ja varasti siitä, ei taas jaksanut oikein tehdä liikettä loppuun.
Ruutu: 0, Hyppäsi kehänauhan yli, eipä olla treenattu kehänauhaa vieressä.
Ohjattu nouto: 6, irrotti kapulan vasta toisella käskyllä. Laama muutenkin.
Tunnari: 9, pureskeli kapulaa vähän, muuten hyvä.
Kaukot: 8, ekaan vaihtoon tuplakäsky, muuten siistit vaihdot.
Yht: 224.5p 2-tulos.
Jatkan myöhemmin lisää, nyt kun on aloittanut ei voi enää perääntyä ja unohtaa blogia ;)
Oltiin myös sbcak-leirillä kesällä, alla jotain mitä siitä joskus kirjoittelin kun vuodatus oli poissa käytöstä:
Oltiin torstaista sunnuntaihin bortsujen je kelpejen leirillä Hartolassa. Säät eivät suosineet, hellettä oli liikaa!! Lajiksi meille valitsin agilityn pienen pohdiskelun jälkeen, koska tiesin että sivusta en pysty katsomaan kun muut kirmaa radalla. Ja en kyllä olisi pystynytkään. Kouluttajana oli Ville Liukka, joka on jäänytkin minulle kisoista mieleen yltiöpositiivisesta asenteestaan, aina hymyssä suin ja kannustaa koiriaan loppuun asti. Moona ajoitti juoksun parhaat päivänsä juuri leirille, ja joutui myös nukkumaan autossa. Hyvin se pärjäsi, eikä agilityssa kukaan uros häiriintynyt juoksuhajuista, ennemminkin Moona olisi ollut enemmänkin flirttailemassa. Jopa ohi meneville nartuille..
Torstaina ei vielä treenattu mitään. Tai no, osa treenasi itsenäisesti kentillä, mutta tyydyin katselemaan sivusta, tai no pakosta katsoin sivusta, kun Moonalla ne juoksut.. Otettiin me talon takana kyllä vähän seuruuta ja jääviä iltaruoan eteen, edes jotakin kun toinen oli niin täpinnöissään ja levännyt koko päivän autossa..
Perjantaina sitten tositoimiin, kun treenit starttasivat klo 08.30. Meitä oli vain 6 koirakkoa, ja treeniaikaa koko päivä!!! Oli siinä välissä lounastauko ja iltapala, mutta ihanaa kun ei ollut yhtään mikään kiire. Ei tarvinnut kellottaa treeniaikaa, ja oli aikaa pölistä vaikka mistä agilityyn liittyvästä ryhmän ja kouluttajan kanssa, ihan luksusta. Olin ihan täpinöissään koko päivän, ekaa kertaa yli kuukauteen sai mennä Moonan kanssa. Tehtiin vaikka ja mitä perustreeniä ratapätkissä, kuin kivaa. Illalla oli sitten mehut pois sekä koirasta että ohjaajasta.
Lauantaina treenit jatkuivat, ja jatkuivat, ja jatkuivat. Nyt oli enemmän rata treeniä, onneksi melko lyhyitä pätkiä. Iltaa kohden näkyi että Moona oli kovin poikki, niinkuin voi olettaa. Loppuun tehtiin kontakteja niin että putki oli kontaktin edessä, saatiin aika mukiin meneviä itsenäisiä kontakteja näin. Illalla käytiin vielä vähän yhteenvetoa treeneistä, jotka antoivat kyllä paljon. Kysyin että mikä olis nyt meille se tärkein treenattava juttu tms, kun kouluttaja oli nähnyt aika kokonaisvaltaisesti meidän menemistä. Vastaukseksi tuli, että älä treenaa liikaa. Hmmm, mistä niin voi päätellä. Sanoi myös, että mulla, niinkuin ehkä yleensäkin suomalaisessa ohjauksessa, on tapana tehdä koiran puolesta monia asoita, eli saatan Moonaa paljon käännöksiin, joka onkin tavallaan ihan viisasta kun ehdin moneen paikkaan, mutta voisi myös harjoitella enemmän tiukkia käännöksiä kauempana koirasta, joka onkin kyllä ihan totta, ja sen asian tunnistan omasta ohjauksesta. Villen mielestä ei myöskään ole niin tarkkaa, että koira tekee täydellisen käännöksen. Jos koira kokoaa kovin tiukasti, pitää vauhdin hetkellisesti miltei pysähtyä, aavistuksen vähemmän kootussa käännöksessä pysyy vauhti paremmin yllä. Huomaan kyllä itsessäni muutenkin turhan nillittäjän piirteitä, nään usein ne virheet, ja juurikin päällimmäisenä ne. Ei agility vain ole niin pilkunviilausta kuin toko, liikaa muuttuvia palasia. Aionkin nyt olla enemmän positiivinen, enkä tartu jokaiseen pieneen virheeseen.
Sunnuntaina päästiin hakuun, jossa kouluttajana Mervi Kähönen. Näki kyllä Moonasta, että oli kiva päästä tekemään välillä jotain muutakin kuin aksaa. Moonalla oli valmiit etukulmat, kolmas lähetys lähipiilo, neljäs ääniavulla, viides tyhjä ja kuudes kahden maalimiehen ylläri äänellä, jossa oli myöskin maastonmuutos kun tiheä metsä vaihtui hiekkakuopaksi. Ei se treeni nyt ihan täydellisesti mennyt, yhden piston korjasin kun ei mennyt tarpeeksi syvälle, paarmat kiusasi eikä siinä tainnut keskittyä. Jotain ei heti löytynyt, ei ollut saanut hajua ja jouduin laittamaan uudelleen, varmaan jotain muutakin pientä siinä kävi. Kokonaisuutena olin kuitenkin todella tyytyväinen Moonaan, se jaksoi innolla lähteä ja teki hyviä pistoja, ja eteni takarajaa oikein, tosin laatikot olivat ehkä liiankin suuria. Epäilin kyllä vähän sen jaksamista, kun lihakset oli taatusti kipeät, mutta hyvin se veti. Palaute oli erittäinkin positiivista, ohjasin kuulemma hyvin, ja Moonakin oli kovin taitava. Kouluttaja osasi nähdä myös positiivisen puolen Moonan laukaus pelossa, en voi nyt ainakaan pilata Moonaa etenemällä liian nopeasti sen kanssa, vaikka se siihen luultavasti pystyisikin maaston osalta. Ja siis joo, kyllä me nyt yritetään sitä siedättämistä. (Kerran otettiin jo niin, että seuruun aikana tuli paukku. Jo seuraamiseen lähdössä otti painetta, varmaan siis oma käytös kertoo sille että nyt tulee jotain kamalaa. Ampumisen jälkeen lopetti seuraamisen ja olis hilppassut autolle jos ei olisi ollut liinassa. Vaadin takaisin seuraamaan ja leikki palkka heti siitä. Leikki normaalisti. Otettiin vielä yksi samanlainen, nyt pudotti kontaktin mutta seurasi kuitenkin, palkkasin kun otti itsenäisesti kontaktin, leikki ihan normaalisti, eikä ollut mitenkään paineistunut sen jälkeen. Jatketaan nyt näin, mutta pitäis vaan päästä jatkamaan, vaikeaa kun ei voi itsenään treenata jos ei kukaan ole ampumassa.)
Olipa kyllä mukava leiri! Joka ilta saunottiin pitkään, ja grillailtiin makkaraa. Niin kivaa kun on paljon samanhenkisiä ihmisiä ja loputtomasti voi höpistä koirista ja harrasteista. Lauantaina oli myös leiri olympialaiset, jossa joutui hyppimään agiesteitä itse, ja koiratkin joutuivat hommiin. Moona sai kerätä keppejä ruudusta ja juosta pallon korista jne. Meidän tiimi oli Rassen Haaremi huonekaverin koiran mukaan, ja täpärästi oltiin toisia, melkein voitettiin. Voittajat lahjoivat kyllä tuomareita, eli siitä taisi johtua häviö?? No ei vaan :D
Kommentit