Huhhuh mikä päivä. Aamusta keräämään ulkokentältä agilityesteitä suojaan Suomen tappaja ilmoilta. Tuntui että olis ollut paljonkin pakkasta, vaikka vettä satoi. Talkoilun jälkeen sitten hallille muutamaksi tunniksi Anne-Marian agilitykoulutukseen kummankin koiran kanssa. Oli kyllä niin hyödyllistä taas.

Pitkään olen ihmetellyt, että miksi se ei käänny enää ihmisnuoliin tai kokoa niistoihin suorista linjoista, ja nyt saatiin siihen apua. Pitää aina aika ajoin vaatia se jarru läpi, ja vaatia se kokoaminen sieltä. Vaikka se sen osaa, niin yrittää huijata ja laistaa, vaikka kuulostaakin ihan yksinkertaiselta, niin se ei oikeasti sitä ole. Vaikka olen sitä palkkaillutkin aika ajoin jarruista, niin se on vain näennäisesti koonnut silloin, eikä oikeasti antanut ohjaukselle periksi. Nyt osaan sen taas vaatia siltä, kun kyllä se osaa ja pystyy. Ihanaa saada tähän joku selkeys, kun muilta kouluttajilta olen saanut vain läksyksi erilaisia tapoja treenata asia alkeista kuntoon ilman rimaa jne. Toki sitä pitää palkalla vahvistaa, mutta harjoituksen helpoittaminen ei ole se ratkaisu, kun koira jo periaatteessa osaa. Moni kohta sujui radalla tosi hienosti, ja hui mitkä kontaktit. Alkuun teki hienon hyppäys kontaktin, ja ponnisti A:n harjan takaa päätyen suoraan kontaktipinnalle, vauhti oli sen mukainen, että takajalat onnistuivat jäämään juuri ja juuri kontkatille. Kertoo jotain sen suuresta vireestä, mutta silti se onnistui lukemaan ohjausta keskittyneesti. Se oli oikeastaan tosi hyvä tänään, ihanan raivokas, mutta kuitenkin hyvin hanskassa. Herkkähän se on mun pienimmillekin virheille tai hätäilyille, mutta useimmiten yrittää kuitenkin parhaansa. Hieno pieni eläin <3

Rasse pääsi myös tekemään, ja se meni ihan hienosti. Onnistuttiin jopa poispäinkääntövippauksessa, vai mikä se nyt sitten ikinä olikaan. Kontaktilla ihme arpomista, että saako lähteä vaiko ei. Ekan satsin lopussa vähän väsähti/paineistui. Toisella kierroksella tehtiin rata kokonaisena, ja Rasse meni hienosti hyvällä vireellä. Minä mokailin vain pariin otteeseen.. Lopetettiin sitten siihen hyvään suoritukseen, ja Moona sai käyttää Rasmun ajan loppuun. Ja voi kun olin koulutuksen jälkeen iloinen, kun tulin kentän seinän takana olevaan kerhohuoneeseen, jossa Moona nukkui onnellisena häkissään, ja Rasmus makoili rauhallisena häkin vieressä pöydän jalkaan sidottuna. Ihan ihmeelliistä, eikä häkin ovea oltu edes yritetty vetää sisäänpäin. Joko ne oli treenien väsyttämiä, tai sitten huumattu. Jokatapauksessa hienoa!

Sieltä sitten suoriltaan tokoilemaan sirkuskentälle Henkan ja Sirken kanssa. Kylmä oli siellä tappaja ilmassa olla. Moona oli vähän vaisu, mutta ihmekkös tuo, kun aamusta asti ollut reissussa. Alkuun tehtiin ohjattua kumpaankin suuntaa. Ekassa palkkasin merkistä, ja hienoa että se meni sinne eikä yrittänyt kapuloille. Haettiin siis vasen, ja palkkasin vauhdista. Toisella tuli vino merkki, mutta haetutin kuitenkin sen oikean kapulan, ja palkkasin vauhdista. Aika hyvä, vaikka treeniä on takana tosi tosi vähän. Sitten Sirke neuvoi meille sellaisen kuuntelemis harjoituksen ohjattua varten, että koira pysäytetään kesken kun se lähtee noutamaan, ja ohjataankin se pysäytyksestä hakemaan toinen kapula. Pitää treenata. Sitten mentiin seuruuta käskytettynä. Pääosin koira oli aika hyvä, mutta ottaa hieman häiriötä liikkuvista liikkureista. Minä taas kävelin vinoon ja vaikka mitä. Pitäisi vihdoin opetella ottamaan kiintopiste ja uutena asiana myös kääntämään päätä käännöksen mukaan. Sitten tehtiin vähän kaukoja, seiso-maahan ei toiminut tällä kertaa. Olisi mielellään laittanut päänkin maahan, ja siitä seurauksena etupainoinen ja takajalat liikkui. Hyvä vinkki saatiin, että opetan Moonan siirtämään käskystä painoa takajaloille, eiköhän se hissi maahanmeno ala sitten toimia varmemmin pidemmältäkin matkalta. Loppuun tehtiin vielä ruutu kokonaisena, ja aika epävarmahan se oli. Tulipahan nyt kuitenkin kokeiltua millä mallilla liike on. Kovin epävarmasti meni ruutuun mutkan kautta, mutta löysi sinne kuitenkin. Seuraamaan tuli löysästi, mutta eipä olla juuri treenattu tätä koskaan. Osaksi löysyys johtui varmaan väsymyksestä, mutta varmasti myös treenin puutteesta.

Tokoiltu on viimeaikoina ihan liian vähän, joten liikkeet on aika rempallaan kaikki. Pitää oikeasti aloittaa kunnolla treenaamaan, tai ei ikinä kehdata mennä voittaja luokkaan.

Paikkamakuu: Paranemaan päin. Pallo jalkojen välissä on auttanut, ja samoin tiukka asenne lonkalle kääntyilin suhteen. Toistoja tarvitaan eri paikoissa ja häiriöissä paljon.

Seuruu: Tykkään Moonan seuraamisesta kovasti, mutta jonkilaista rauhattomuutta on paikallaankännöksissä ja sivuaskelissa. Käännöksissä saattaa myös tipahtaa kontakti. Jokaisesta pienestäkin kontaktin pudotuksesta keskeytän nyt, ja sitten uusi mahdollisuus. Samoin käveleviä liikkureita ja häiriökäskytystä pitää harjoitella.

Liikkeestä istuminen: Hyvä. Mutta aina vois olla varmempi ja nopeampi ja suorempi jne.

tunnari: Ollaan nyt saatu tähän jotain tolkkua, ja jatketaan samalla linjalla. Eli oma on usein pikkuruinen metsän tikku kapuloiden seassa tai lehtien alla. Välillä myös oikea tunnari kapula. Luovutus kuntoon, nyt siinä on pientä epävarmuutta ja kyselyä, että onhan oikea. Samoin mun kääntymistä väärinpäin pitää treenata.

metalli: Surkea ote, ja epämiellyttävä. Kyllä se sen 2kg puisen kapulan noutaa mielellään, mutta metalli ei ole niin kiva. Se oli jo hyvällä mallilla, mutta tauko sen treenaamisesta on muka saanut Moonan unohtamaan? Tai sitten se on ovelasti huijannut mut palkkaamaan helpommin, sorruin jo naksuttelemaankin sen koskemisesta, vaikka ennen nouti ihan ok koko kapulan :(

Hyppynouto: Ei saa törmätä luovutuksessa! Ja vinot heitot pitää treenata kuntoon..

Ruutu: Varmuutta ja toistoja eri paikoissa ja erilaisilla tötsillä. Eiköhän se siitä. Samoin lopun seuraamaan tuloa pitää harjoitella.

Luoksetulo: Pysäytykset välillä tosi hyvät, mutta välillä ei niin hyvät. Välillä vähän hidas vauhti. Pitää treenata vähän eritavalla kuin yleensä, ja muistaa laitta niitä merkkejä maahan myös. Ihan hyvä se kai kuitenkin yleensä on.

Kaukot: Ihan hyvin tekee yleensä, mutta on kovin häiriöherkkä. Helposti myös etupainoinen. Harjoitellaan sitä painonsiirtoa taakse, ja treenaataan paljon sisällä näitä. Ehkä ne siitä varmenee pikkuhiljaa..

Suurin osa liikkeistä siis aika surkealla mallilla, ja saa nähdä ollaanko jo keväällä kisavalmiita. Paljon on ainakin treenattava, jotta liikkeet olisivat varmoja ja vauhdikkaita.

Moona nyt: