Ahkerana taas täällä kirjaamassa tokotreenejä. Yritetään nyt oikeasti saada niitä liikkeitä kuntoon. Torstaina mentiin myöhäisvuoroon hallille treenailemaan Myy bortsun ja ohjaajansa kanssa. On kyllä niin luksusta treenailla puhtaassa, kuivassa ja lämpimässä, onneksi on Veikkolassa noin mukava halli.

Moonalle olin suunnitellut jo kotona treenattavaa, joten saatiin tehokkaasti treenattua nopeasti kaikki tärkeät asiat. Ensin tyhmää metallia, joka ei ollut tällä kertaa yhtään tyhmä Moonan mielestä. Treeni on siis tuottanut jo tulosta tässä asiassa. Ensin 2 x vauhtinouto, uskaltaisin sanoa, ettei ote ollut ihan niin huono kuin viime kerralla. En kuullut niin paljon kilinää. Sitten muutama toisto otetta, ja saatiin jo monia askelia tiukalla purennalla, jee. Sitten luoksetuola palasissa, ja merkit oli myös maassa. Ei välittänyt merkeistä pätkääkään, ja tuli ihan täysillä. Kumpaakin stoppia tuli yksi kappale koko luoksari treenin aikana, stopit ei mitään parasta Moonaa, koska nyt se ei niitä ollenkaan ennakoi, niinkuin ennen. Ei olleet kuitenkaan kovin huonojakaan, mutta kovasta vauhdista pitää näitä treenata paljon, uskon että nopeutuvat ihan itsestään, kun alkavat tulla selkäytimestä. Vaihdoin palkan nyt pieneen palloon, se näyttää olevan melkeinpä lemppari lelu tällä hetkellä. Sitten vähän seuraamista, jossa oli tarkoitus harjoitella liikkurin häiriötä. Moona ei kuitenkaan häiriintynyt, kun ei käynyt silloin niin kuumana, joten piti vähän vaikeuttaa ja laittaa liikkuri pomppimaan meidän edestä, jotta sain sen mokaamaan. Uudella yrityksellä piti sitten kontaktin tosi hienosti, johon lopetettiin seuruut. Loppuun vielä yksi tunnari uhkarohkeasti, en tiennyt yhtään onnistuisiko vai ei, mutta onnistui ihan ok kuitenkin. Liikkuri vei kapulat ihan normaalisti, olivat vaaka rivissä. Sitten kävelin itse lähelle kapuloita ja vapautin Moonan etsimään. Hirveällä vauhdilla tuli kapuloille, mutta onnistui kuitenkin hienosti löytämään omansa. Nostosta heti naks ja palkkaa.

Loppuun vielä vähän agilityä, ja Moona sai vain opetella kääntymistä niistä niistoista. Toisin päin käytti hyvin kroppaa, ja kokosi ennen hyppyä. Toinen puoli paljon vaikeapi, tuli monta kertaa jarrusta huolimatta läpi, ja vain kerran tai kaksi sain sen hyppäämään oikein. Blääh..

Moona sai olla taas viereisessä huoneessa häkissä sillävälin, kun autoin Myyn kanssa, ja ääntäkään ei kuulunut sieltä! Katsoin ikkunasta, ja Moona nukkui kippuralla häkissään, vaikka seinän toisella puolella toinen koira sai treenata. Hyvä Moo, tekemisen välissä on ihan sallittua myös rauhoittua!

Eilen Moona sai ihan täyden lepopäivän, ilman lenkin lenkkiä. Pihalla saivat riehua Rasmun kanssa, mutta muuten piti vain löysäillä. Tänään käytiin sit pitkä lenkki metsässä, ja voi kun koirat nauttivat. Harvassa on nykyään valoisalla tehtävät metsälenkit. Rasse painoi örähdellen tappomeiningillä Moonan perässä, ja Moona vain liisi kevyesti ryteikköjen läpi. Olis varmaan hienoa olla nelijalkainen eläin, ja vain juosta täysillä ympäriinsä. Tai siltä ainakin tuntuu, kun yrittää kengät mudassa lyllertää koirien perässä. Ehkä se on koirille vähän samanlaista, kuin antaa hevosen mennä täysillä itsekin nauttien vauhdin hurmasta.