Postaus pyhitetty haulle. Ärsyttää, hakuilut meni pitkästä aikaa huonosti, tai varmaan ihan ensimmäistä kertaa. Aloitettiin hakuilu alkusyksystä viimevuonna käymällä alkeiskurssi, ja siitä jatkettiin kerta viikkoon välillä ohjatusti ja välillä ilman ohjaajaa kurssilaisten kesken. Moo edistyi ilmeisesti hienosti, tai en mä ihan tiedä kun en oikeastaan silloin vielä tiennyt paljon mitään koko touhusta. Se on aina irronnut hyvin, mutta ilmeisesti etsinyt maalimiehet lähinnä silmillä, ja vasta toissiaisena hajulla. Siihen varmaan vaikutti se, että alkuun otettiin aika paljon haamuja(?) ja se myös näki kun maalimiehet käveli metsään, mutta pian kuitenkin lähinnä mielikuvia, tai ei mitään apuja ja jos ei etsinyt niin ääntä. Mun silmään Moona näytti kehittyvän hienosti, ja otettiin jopa tyhjiä pistoja jo silloin. Ohjaajankin mukaan Moo olisi ollut jo pian maastoltaan valmis kokeeseen.

Talvitauon jälkeen päästiin ihan oikeaan hakuryhmään, ja paljastui että Moo käyttääkin silmiään "vähän" liikaa etsimisessä. Meille neuvottiin tekemään hajuhakua, ja muuttamaan Moonan mielikuva perustuvaksi hajuun, eikä näköön. Ekalla hajuhaku kerralla Moona sai selvästi hajun, mutta oli juossut kuitenkin ekaa kertaa peitetyn maalimiehen vierestä, alle metrin päästä paikallistamatta hajua. Oli pitkään pörrännyt vieressä mutta ei löydy, uudelleen lähetys ja löytyi. Näitä tehtiin monia monia monia onnistuneita toistoja, ja nyt 5 treenikertaa kahden hajun hakemista kerrallaan. Moona on löytänyt nenänsä, ja nuuskuttelee ilmaa jo heti kun tullaan autosta ulos. Onnistumis % on ollut nyt lähellä 100%, vain pari virhettä ehkä viimeiseesä 10 treenissä, ja ne pari lähetyksessä, aina on ukot löytyneet heti. On käynyt kyllä mielessä, että onko harjoitukset liian helppoja.

Torstaina oli viime syksyltä jäänyt yksi kurssikerta, ja päätin otta hajuhakua Moonalle, niinkuin nyt ollaan tehty aina. Kahdesta haju, joka onnistui tietenkin hyvin. Ohjaajan mukaan ihan liian helppoja Moonalle, ja sen neuvoista tuli ihan sellainen tunne, että ollaan melkein turhaan otettu hajuhakua, ja on ollut vaan treeniajan tuhlausta, ja Moona oppii nyt ihan väärin haravoimaan aluetta, ei tarkista etukulmia, jne. Tehtiin sitten kolmantena laatikko, pitkän palautteen jälkeen, ja ilman mitään apuja, tai no sivusilmällä Moo taisi kyllä nähdä maalimiehen menevän metsään. Eukulmasta sisään, ja meni suoran piston etukulmaan ja eteni nätisti suoraan ukolle. No tästä onnistumisesta päättelin sitten, että ollaan tehty liian helppoja, kun se tekee noin täydellisesti. Tyhmä minä, koska A. Ollaan oltu samassa maastossa koko viime syksy, koska kurssi oli aina samassa metsässä, B. Maasto tasaista ja helppokulkuista, ja C. Moni koira oli tehnyt saman ennen Moonaa, eli siinä oli hajuvana jo valmiiksi, ja vielä D. Oltiin tehty alle hajuhaut ja niiden ansiosta on myös suora pisto vahvistunut. Koska ohjaajan mielestä treenataan nyt väärin, ja perustelutkin oli ihan hyvät, niin päätin sitten uskoa ja vaihtaa Moonan treenisuunnitelma kokonaan uusiksi., ja päätin unohtaa hajuhauna, kun ei se kerta opeta koiralle mitään..

Tänään sitten ihan penkin alle mennyt treeni. Ekat ukot mielikuvana, Moo näkee että ne menee metsään, ja sitten mentiin pois. Ensimmäinen ukko etukulmassa, lähti hienosti pomppimaan, pää ylhäällä vilkuillen ympäriinsä, eli samalla tavalla kun näkee metsässä rusakon, hienoa. Uppoaa nätisti syvälle jopa suoraan, maasto vaikeaa ja aika jyrkkää alamäkeä, ei siis pahemmin näkynyt keskilinjalle mitä siellä tapahtuu. Ainakin kesti tosi kauan ennenkuin löysi, ja oli kuulemma pyörinyt ympäriinsä, joko hakenut hajua, tai sitten yrittänyt löytää silmillään, epäilen vahvasti jälkimmäsitä. Tyhmä minä päätin sitten suunnitelman mukaan lähettää tokalle ukolle, oli 20m eteenpäin toisesta etukulmasta. Moo lähti suoraan, mutta kaarsi vähän ukolle päin kuitenkin, etsi jonkin aikaa, ja oli kuulemma juossut jaas ihan vierestä, ja tuli takaisin. Lähetin uudelleen ja se luovutti jo ennen takarajaa! Ärsytti suuresti kun piti mennä tekemään niinkuin ohjaaja sanoi, koitin lähettää monta kertaa uudelleen aina lähempää. Moo meni syömään ruohoa ja jopa törmäsi kaatuneeseen puuhun ja ulvahti (!), ei kyllä ontunut mitään sen jälkeen onneksi. Käveltiin yhdessä ukolle, enpä tiedä mitä olis pitänyt tehdä tuossa tilanteessa, tai no ottaa heti hajuhaku tietysti. Kolmannen tajusin sitten ottaa hajuhakuna, ja se meni sitten hienosti. Miten voi olla näin idiootti, pitäishän mun tietää ihan itse miten sen opetan, mutta jotenkin kun on näin aloittelija, niin kuuntelee herkästi muiden neuvoja, tai toki pitääkin kuunnella, mutta vaikeaa valikoida ne oikeat. Ongelmallista kun tässäkin on niin eri koulukuntia, taidan nyt kuitenkin itse kallistua tuohon hajumenetelmään, vaikka varmasti monta tietä vie Roomaan, toisille toimii toinen ja toisille ei. Harmi vaan, että se on nyt opetettu alunperin silmäetsijäksi, ja se on se toimintamalli mihin se palaa heti kun on jotain epäselvää, en edes tajunnut kuinka helposti se käy. No, nyt mulla on ainakin jonkinlainen visio, miten jatketaan hakuiluja, eli hajuhakuillaan vielä kauan, ja pikkuhilaa pidennetään mielikuvaa, ja tiedän myös keneltä kysyä apuja jatkon kannalta. Alunperin ajatus olikin, että Moona on se koira jonka kanssa teen virheet ja opettelen hakua, ja joskus vuosien päästä mulla on oma mielipide miten tulee hyvä hakukoira, ja seuraavan koiran opetan sitten niin :)

Pakko vielä lisätä jotain positiivista, eli rullan tuonnit on menneet hienosti sentään ;)