Ensin viimeaikaisista treeneistä. Treenit on olleet liian kaavamaisia ja tylsiä jo pitkään, eikä tekeminen ole ollut tarpeeksi hauskaa. Palkaamattomuuden harjoittelua olisi myös voinut änkeä enemmän mukaan normaali treeneihin.  Virheistä on mennyt hermot, ainakin pari kertaa, ja se on jo liikaa se. Missä on huumorintaju ja positiivisuus? Koetta edeltävät päivät oli huono fiilis treeneissä, ja pipo liian tiukalla. Perjantaina prakasi vielä luoksetulon pysäytys, koska Moona keksi jostain kumman syystä syöksyä maihin. Siitänkin tein kärpäsestä härkäsen hinkkamalla liikettä ihan turhaan, ja onnistuin jopa paineistamaan Moonan. Milloin musta on tullut tällainen  tosikko?

Varmuuden tunne puuttui, kun lähdettiin kokeisiin. Mielessä pyöri kaikki mahdolliset tulevat epäonnistumiset. Mikä pahinta, en luottanut Moonaan ja sen osaamiseen. Jos miettii taaksepäin meidän treenejä, niin kyllä se ainakin useimmiten onnistuu ja tekee asiat niin hyvin kuin vain sille olen opettanut. Mistä siis tämä negatiivisuus? Koe meni kuitenkin ihan hyvin, ja saan todella olla tyytyväinen Moonaan.

Pisteet 173.5, AVO1 Tuomari: Ralf Björklund  Sijoitus 1./3:sta koirakosta.

Paikka makuu 9p. - Kääntyili ainakin pari kertaa lonkalta toiselle. Viereinen koira haettiin pois, eikä onneksi haitannut Moonaa. Aika meni toooosi hitaasti.

Seuruu 9.5p. - Vasemmalle käännökset toimii vihdoinkin!! Oikealle käännökset näköjään jäänyt treenaamatta kun kontakti tipahti yhdessä, siitä vähennys.

Liikkeestä maahanmeno 10p. - Tosi nopea :)

Luoksetulo 6p. - Meni maihin oikeen nopeesti, vaikka tätä ei siis tosiaan edes osannut ennen eilistä. Vieläkin harmittaa kun tämä oli melkeimpä varmin liike ennen eilistä, ja aina 10p arvoinen kokeenomaisissa. Yhyy, sinne meni 12p.. Miten yksi pieni virhe voi ärsyttää näin paljon? Tyhmä minä :(

Seisominen 10p. - Hieno

Noutaminen 8p. - Liian tiiviistä luovutuksesta varmaan rokotettiin, ja olikohan jompikumpi asennoista sitten tuuman vino? Vai mun heitto liian lyhyt? En tiedä, mutta Moonaksi tosi hyvä nouto. Vauhtia vois olla vähän vielä enemmänkin tosin.

Kaukot 8.5p. - Käskytin aika kovaa ja käsimerkit ihme huitomista. Vaihdot mun mielestä kyllä ihan puhtaat, eli varmaan sitten mus käskyttämisestä meni pisteet. Harmi kun näitä ei selitetä, niin tietäis mitä parantaa seuraavaan kertaan..

Hyppy 9.5.  - En kyllä tiedä mistä meni puolikas, enkä osaa edes arvailla.

Kokonaisvaikutus 9p. - Kehui vaan että Moona teki kivasti töitä ja osasi hyvin, paitsi luoksetulon stopin. Piste meni varmaan mun liian voimakkaasta käskyttämisestä, ja käytin luultavasti vahingossa jotain pieniä katsomis apuja.

Pisteet nyt ei ehkä mitkään maailman parhaat, mutta heti näyttäis paremmalta jos se luoksetulo olis mennyt nappiin niinkuin yleensä. Muuten oli kaikki ihan Moonan omaa tasoa ja olen tyytyväinen. Moona teki parhaansa kyllä, ihan just niin hyvin kun oon sen opettanut. Moona on maailman paras <3

Parannettavaa: Mun pitää olla rennompi ja paljon eleettömämpi liikkeiden ainkana ja myös välillä. Käskyt hiljempaa ja liikkuminen sulavan rentoa. Moonasta haluan vielä innokkaamman, ja sen pitää ilostuan enemmän liikkeiden välillä, ja haluta tehdä vaan lisää ja lisää. Ei saa pettyä liikkeiden välillä jos palkkaa ei tipu. Parempaa ketjuttamista siis. Seuraavaan kokeeseen, sitten joskus kaukana tulevaisuudessa kun mennään voittajaan, haluan olla ihan varma, että Moona tekee innokkaasti ja osaa asiat täydellisesti ja lähes varmasti. Haluan että on teoriassa mahdollisuus saada jokaisesta liikkeestä 10 hyvällä todennäköisyydellä. Ehkä sitten voin varmalla fiiliksellä lähteä kokeeseen?

Nyt pidetään taukoa hetki. (Paitsi ensin otetaan luoksetulon stoppia onnistuneesti.) Tarkoituksena kerätä intoa, ja heittää puristava pipo roskiin. Taukoilla en jaksa kuitenkaan pitkään, joten kun palataan treenikentille niin ei todellakaan treenata verenmaku suussa. Keskitytään leikkimiseen, ja uuden opetteluun. Asentojen erottelu leikki on hauskaa, ja ruutua on nyt ihan oikeasti syytä treenata myös. Merkin kierto on myös aika kivaa puuhaa. Tunnaria tehdään myös leikkimiellä. Pidetään treenit lyhyinä ja intensiivisinä, ja vire korkealla. Haukkua ei saa vaikka on kivaa. Mikään kiire ei ole mihinkään, enkä kyllä hinkuakaan toko kokeisiin. Treenataan mielummin tokoa ja kisataan agia :D Voittajaan aikaisintaan loppukeväästä, mutta ensvuoden puolella kuitenkin.

Tie tottelevaisuusvalioksi kirjasta bongasin eilen kivasti tällaisen pätkän, hyvä muistutus pieleenmenneen treenin jälkeen. Pitää lukea useamminkin ettei pääse unohtumaan.

"Epäonnistumista ei voi koskaan yksiselitteisesti laskea pelkästään koiran tekemäksi virheeksi. Taustalta löytyy aina jokin koulutustilanteen ongelma, joten vikaa on lähdettävä etsimään myös ohjaajan toiminnasta ja viestinnän vaikeuksista. Turhautumisen sijaan on pyrittävä etsimään ratkaisua ja korjattava esiin tulleet ongelmat. Ohjaajan suuttuminen on mitä voimakkain turhautumisen muoto ja erittäin harmillinen seuraus ohjaajan kyvyttömyydestä selvittää koiralleen mitä siltä todellisuudessa haluaa."