Tänään oltiin Liedossa kisaamassa ATT-areenalla, enkä muistanutkaan kuinka mukava paikka se on kisata, hyvä pohja ja tilaa on. Tuli ihan muistoja mieleen niistä monista vuodentakaisista mölleistä siellä, kun illat venyi yöhön ja aina oli niin kivaa. Koiria auto täynnä ja paljon startteja. Siellä tais Moona napata joskus mun pebaan aika pahasti kiinni, ja joku kentän laidalla oli kommentoinut, että ihan oikein tuosta ohjauksesta

Mutta siis, lämppäesteillä Moona rohjati suoraan ekan hypyn riman päälle, sen jälkeen skarppasi hypyissä. Testailin sylivekkiä kun se oli radallakin, ja vitsit että Moo kääntyi kivasti siinä. Muutenkin tuntui heti alustan vaikutus sen liikkumiseen ja hyppäämiseen, tuntui paljon rullaavammalta meno, kuin treenihallin semi liukkaalla ja kovalla pohjalla.

Ensimmäinen agirata oli aika yksinkertainen. Kaksi kohtaa, joissa sai miettiä mitä tekee, ja muuten pelkkää etenemistä. Alku heti toinen niistä kohdista, joka vaati vähän miettimistä, ihan vain kolmen hypyn kaari ja putki, jotka piti rytmittää jotenkin järkevästi. Päädyin sitten ihan perusohjaukseen, vaikka sekin tuntui vähän hassulta. Kakkoshypyltä sitten levähtikin vähän ohi järkevältä linjalta, ja hetken jo luulin että tulee ohi kolmoselta, mutta ei se tullut. Sitten keinun jälkeen oli se sylivekki, joka hyvä, mutta keinulta Moona pääsi vähän kaartamaan kun en ottanut haltuun tarpeeksi ajoissa kontaktin jälkeen, ja kohta tuntui siksi vähän hassulta. Pussin suulla Moona kompastui, ja seuraavalta putken suulta meinasi tulla sitten sen seurauksena ohi, kun keskittyminen rataan meni ja se oli tulossa mun luokse. Sain sen kuitenkin vietyä vielä putkeen ilman kieltoa, mutta aikaa siinä kyllä meni. Nollalla maaliin, ja olihan se aika ok rata sitä yhtä putkenpään säätöä luukunottamatta, mutta se nyt oli ihan tapaturma virhe. Ja noi kaksi muuta nyt ei näyttänyt todellakaan pahoilta, vaikka olisi voinut paremminkin mennä. Tulos 0 aliajassa -19.43s, ja kakkossija. En kyllä jotenkin osannut iloita siitä nollasta, vaikka rata meni kuitenkin ihan hyvin. Itsellä oli jotenkin löysä fiilis, eikä sellaista tekemisen meininkiä ollenkaan. Ja uskomatonta että tulee päivä jolloin sanon näin, mutta Moonan vire olisi voinut olla korkeampikin. Sillä ei ollut tappomeininkiä, vaan se oli jotenkin tosikko ja keskittyi liikaa, ja kolautti pienesti kolmea rimaa, eli hyppäsi aavistuksen löysästikin. Kyllä se siis kulki lujaa ja mielellään, mutta nää on näitä pieniä tuntemuksia, joita voi aina miettiä. En tiedä mistä oma huono fiilis sitten johtui, ehkä liian aikaisesta heräämisestä, tai rata ei inspiroinut, ei jännittänyt tarpeeksi, ei osannut heittäytyä kisatunnelmaan jne., näitäkin voi analysoida aina kivasti. Omissa kuvitelmissa meidän eka nolla olisi ollut kovan taistelun tulos radantappomeiningillä, mutta nyt sitten näin. Nollatili on auki :)

Toiselle radalle skarppasin sitten niin hyvin kuin pystyin, ja rata olikin profiililtaan paljon haasteellisempi. Paljon kohtia joissa sai ohjata, rataantutustumisessa sai tosissaan miettiä koiran linjoja, ja konkreettisestikin tiirailla miten se radan milloinkin näkee. Paljon jännempää siis! Ensimmäinen haaste puomin ja A:n välissä olevat kaksi hyppyä, joissa jokseenkin epälooginen linja. Päädyin valssiin, jossa koiran piti irrota ja itse liikkua reilusti valssin aikana. Pelkäsin että siinä menee joku vikaan, mutta se toimi ihan loistavasti. Siinä jo syy olla paljon tyytyväisempi, kuin yhteenkään kohtaan ekalla radalla. A:lla taisi käydä sitten niin, että Moona vapautti itsensä kontaktilta himpan ennen mun vapautusta, jäin siinä sadasosiksi miettimään, mutta jatkoin rataa. Siinä taas vaikeaa linjaa rengas ja kaksi hyppyä, pakka hajosi hetkellisesti ja mun vekkaus oli väärässä paikassa, siitä kielto ja jäätiin vielä arpomaan sen ohitetun hypyn hyppäämistä. Keinun kontaktilla pidin sit hetken pitempään, ja rata jatkui hyvin. Keppien jälkeen vino hyppysuora+putki, ja hoputin sitten putkeen riman päällä, ja sitä ei Moona kestä, eli rima alas. Lopussa viellä suht. tiukka takaaleikkaus, pidin hallussa aika pitkään, mutta leikkaus hyvä ja kääntyi hypyllä. Tulos 10vp aliaikaa -15.62. Nyt oli fiilistä, ja radalla niiiiiiiiin kivaa :) Onneksi viikon päästä taas kisat.

Nyt meidän tekeminen tuntuu aika tasaiselta kaikenkaikkiaan, ja pystyn hallitsemaan Moonan virettä. Se saa repiä hihnaa hetken ennen rataa, ja pystyy sitten keskittymään mukavasti. Muutenkin on ollut viimeaikoina hyvin kuulolla treeneissäkin. Kontaktit on nyt huonot, härkin sitä yhdessä vaiheessa liikaa ja se alkoi ottamaan ne liian tosissaan ja hidastui, nyt oon sitten vapautellut vähän liiankin nopeasti. Tasapainoa etsimässä. Tänään en pitänyt sitä kontakteilla juuri ollenkaan, koska pelkäsin sitä pysymistä. Kontaktit oli kuitenkin nopeammat kuin viimeksi Lohjan kisoissa.

Tokoa ollaan treenattu myös paljon, kun menin ilmoittamaan sen kokeeseen. Kaikki on sujunut pääosin hyvin nyt sen osalta. Toissayönä ja sitäedellisenä Moona synnytti suloisia, mutta harmivain näkymättömiä pentuja. Heräsin raapimis ääneen, ja mun lakanassa olikin sitten jättimäinen reikä, huoh.. Nyt se makoilee joko omalla pedillään tai mun sängyllä, ja nuolee tyhjää. Muutenkin käyttäytyy oudosti, ja on ihan lyllerö. Treeneissä ihan normaalin tuntuinen kuitenkin, ehkä ne pennut unohtuu jo ennen niitä toko kokeita.. Että semmoinen matami Moona